Julkaisin tässä uudelleen vuoden 2008 Seurasaari-pamfletin.
Tervetuloa lukemaan mietteitäni Seurasaaren alueen kehittämisestä.
SEURASAAREN ULKOMUSEO
Seurasaaren ulkomuseo on nostettava arvonsa mukaiseen asemaan, Suomen suurimmaksi ja hienoimmaksi ulkomuseoksi, kansallisesti merkittäväksi kulttuurikohteeksi.
Seurasaaren ulkomuseon toiminta on nostettava kansainväliselle tasolle: henkilöstöresurssit, ohjelmatoiminta, esillepano, opasteet ja palvelut kuntoon.
Olisi toivottavaa, että Seurasaaresta vastaava ministeriö (OKM) kiinnostuisi ulkomuseosta vastaavan Suomen kansallismuseon vakavasta rahoitusvajeesta ja toimisi kansallismuseon resursoinnin, henkilöstön osaamisen, ohjelma- ja matkailutoiminnan voimakkaan kehittämisen puolesta.
Museoviraston ja Suomen kansallismuseon valtiolta saamaan budjettiosuuteen tulisi tehdä tuntuva kertakorotus, jotta ne selviäisivät lakisääteisistä tehtävistään. Samalla kansallismuseolle tulisi budjetoida sama palvelu- ja näyttelytoiminnan tuki (3,1 miljoonaa euroa) kuin Valtion taidemuseolle.
Seurasaaressa vuonna 2007 perustettu yhteistyöryhmä Helsingin kaupungin virastojen, Museoviraston ja Seurasaarisäätiön kanssa on erinomainen alku. Yhteistyötä helsinkiläisten yritysten, taide- ja tiedekorkeakoulujen sekä kansanperinneyhdistysten kanssa tulee entisestään tiivistää ja tehostaa.
IDEOITA SEURASAAREN KEHITTÄMISEKSI
Seurasaaren ulkomuseon opastus- ja ohjelmatoimintaa hoitava Museoviraston Kansallismuseon alainen ulkomuseon kaipaa tukea. Ulkomuseon toimintaa tulisi suunnitella ja toteuttaa Seurasaaren ulkomuseon kansalliselle ja kansainväliselle merkitykselle sopivalla tasolla.
Seurasaaren virallisen yhteistyöryhmän (Helsingin kaupunki, Museovirasto ja Seurasaarisäätiö) toiminta tulee nostaa uudelle tasolle, missä puisto- ja ulkoiluasioiden lisäksi tarkastellaan yhdessä matkailun näkökulmasta Seurasaaren rakennuskannan monikäyttöisyyttä, ulkomuseon elävöittämis- ja kulttuuritarjontaa, sekä kesäaikana alueelle tuotavia kotieläimiä.
Yhteistyöryhmään tulee ottaa mukaan myös alueen yritykset ja asukasyhdistykset (Vähä-Meilahti-seura ja Seurasaaren ystävät ry).
Ulkomuseon tulee panostaa yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja yhdistysten kanssa ulkomuseon elävöittämiseen, eli ohjelmatoimintaan: kansanmusiikkiin, teatteriin, työnäytöksiin ja kotieläimien ylläpitoon.
Sponsoriyhteistyötä alueen yritysten kanssa tulee harkita ja kehittää asiantuntevasti ja pitkäjännitteisesti
Museoon tulee palkata lisää rakennuskonservaattoreita ja kirvesmiehiä sekä ympärivuotinen vahtimestari.
Seurasaaressa vuoteen 2005 asti pidetyt kotieläimet (kanat, lampaat, siat) tulee palauttaa alueelle kesäkaudeksi yhteistyössä Helsingin kaupungin ja -yliopiston, sekä Etelä-Suomen kotieläintilojen kanssa.
Seurasaareen tulee luoda ammattilaisten verkosto (vrt. Luostarinmäen käsityöläismuseo). Tällöin alueelle saadaan monipuolista ja elinvoimaista elävöittämistoimintaa, joka puolestaan nostaisin ulkomuseon toiminnan tasoa.
Museoon tulee kehittää ympärivuotista toimintaa.
Vapaaehtoistyö on hyvä saada kiinteäksi osaksi saaren toimintaa ja sen järjestämiseen tarvittaisiin resursseja.
Jusupoffin talli olisi hienoa saada kesäaikaan tallikäyttöön. Lähialueiden kotieläintiloilta voisi tuoda hevosen ja kyyttöjä, joille voisi rakentaa alueelle kivinavetan.
Konservointikirvesmiesten nykyisen Niemelän niemen nokassa sijaitsevan puuvaraston tilalle voisi joko siirtää tai rakentaa uusvanhan ”kalastajakylän” ja tanssilavan.
Seurasaaren länsipuolella sijaitsevan nudistiranta tulee avata pysyvästi kaikille kaupunkilaisille. Uimalan yhteyteen suunniteltu yleinen sauna tulee rakentaa mahdollisimman pian. Uimalan nudistivuorot tulee jatkossa rajata vain tietyille päiville.
Seurasaaren juhannusvalkeita tulee uudistaa ja modernisoida harkiten siten, että juhlien järjestämiseen otetaan mukaan nykykansanmusiikkia ja -teatteria esittäviä nuoria taiteilijoita ja ryhmiä. Ruokailutarjontaa tulee lisätä ja ravintolassa voisi järjestää myös vanhanajan lavatanssit. Kansanperinne on aina uudistunut ajassa ja ihmisten mielissä. Tradition uudistumista on turha pelätä.
Kansanperinteen alati uudistuvien ja elävien tulkintojen tulee saada sijansa Seurasaaren kaikessa ohjelmatarjonnassa. Seurasaaresta tulee rakentaa yhteistyössä kaikille avoin, myönteinen ja elinvoimainen kansanperinteen keskus.
Jos Seurasaareen liittyvä vaikuttaminen kiinnostaa, liity Seurasaaren ystäviin!
SEURASAARI ON
Ulkomuseo, Kansallismuseon hallitsema
Ulkoilusaari
Piknik-saari
Elämysten saari
Kansankulttuurin keskus
Matkailukohde
Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen merkittävin ulkomuseo
Tapahtumien ja rauhoittumisen saari
Luonto- ja kasviretkien saari
SEURASAAREN OMISTAA
SEURASAAREN ULKOMUSEO
Seurasaaren ulkomuseo on nostettava arvonsa mukaiseen asemaan, Suomen suurimmaksi ja hienoimmaksi ulkomuseoksi, kansallisesti merkittäväksi kulttuurikohteeksi.
Seurasaaren ulkomuseon toiminta on nostettava kansainväliselle tasolle: henkilöstöresurssit, ohjelmatoiminta, esillepano, opasteet ja palvelut kuntoon.
Olisi toivottavaa, että Seurasaaresta vastaava ministeriö (OKM) kiinnostuisi ulkomuseosta vastaavan Suomen kansallismuseon vakavasta rahoitusvajeesta ja toimisi kansallismuseon resursoinnin, henkilöstön osaamisen, ohjelma- ja matkailutoiminnan voimakkaan kehittämisen puolesta.
Museoviraston ja Suomen kansallismuseon valtiolta saamaan budjettiosuuteen tulisi tehdä tuntuva kertakorotus, jotta ne selviäisivät lakisääteisistä tehtävistään. Samalla kansallismuseolle tulisi budjetoida sama palvelu- ja näyttelytoiminnan tuki (3,1 miljoonaa euroa) kuin Valtion taidemuseolle.
Seurasaaren museorakennusten konservoitityöhön tulisi palkata lisää kirvesmieskonservaattoreita, jotta kirvemiesten työolosuhteet olisivat kohtuullisia, ja museorakennusten tulevaisuus olisi turvattu.
Seurasaaressa vuonna 2007 perustettu yhteistyöryhmä Helsingin kaupungin virastojen, Museoviraston ja Seurasaarisäätiön kanssa on erinomainen alku. Yhteistyötä helsinkiläisten yritysten, taide- ja tiedekorkeakoulujen sekä kansanperinneyhdistysten kanssa tulee entisestään tiivistää ja tehostaa.
IDEOITA SEURASAAREN KEHITTÄMISEKSI
Seurasaaren ulkomuseon opastus- ja ohjelmatoimintaa hoitava Museoviraston Kansallismuseon alainen ulkomuseon kaipaa tukea. Ulkomuseon toimintaa tulisi suunnitella ja toteuttaa Seurasaaren ulkomuseon kansalliselle ja kansainväliselle merkitykselle sopivalla tasolla.
Seurasaaren virallisen yhteistyöryhmän (Helsingin kaupunki, Museovirasto ja Seurasaarisäätiö) toiminta tulee nostaa uudelle tasolle, missä puisto- ja ulkoiluasioiden lisäksi tarkastellaan yhdessä matkailun näkökulmasta Seurasaaren rakennuskannan monikäyttöisyyttä, ulkomuseon elävöittämis- ja kulttuuritarjontaa, sekä kesäaikana alueelle tuotavia kotieläimiä.
Yhteistyöryhmään tulee ottaa mukaan myös alueen yritykset ja asukasyhdistykset (Vähä-Meilahti-seura ja Seurasaaren ystävät ry).
Ulkomuseon tulee panostaa yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja yhdistysten kanssa ulkomuseon elävöittämiseen, eli ohjelmatoimintaan: kansanmusiikkiin, teatteriin, työnäytöksiin ja kotieläimien ylläpitoon.
Sponsoriyhteistyötä alueen yritysten kanssa tulee harkita ja kehittää asiantuntevasti ja pitkäjännitteisesti
Museoon tulee palkata lisää rakennuskonservaattoreita ja kirvesmiehiä sekä ympärivuotinen vahtimestari.
Seurasaaressa vuoteen 2005 asti pidetyt kotieläimet (kanat, lampaat, siat) tulee palauttaa alueelle kesäkaudeksi yhteistyössä Helsingin kaupungin ja -yliopiston, sekä Etelä-Suomen kotieläintilojen kanssa.
Seurasaareen tulee luoda ammattilaisten verkosto (vrt. Luostarinmäen käsityöläismuseo). Tällöin alueelle saadaan monipuolista ja elinvoimaista elävöittämistoimintaa, joka puolestaan nostaisin ulkomuseon toiminnan tasoa.
Museoon tulee kehittää ympärivuotista toimintaa.
Vapaaehtoistyö on hyvä saada kiinteäksi osaksi saaren toimintaa ja sen järjestämiseen tarvittaisiin resursseja.
Jusupoffin talli olisi hienoa saada kesäaikaan tallikäyttöön. Lähialueiden kotieläintiloilta voisi tuoda hevosen ja kyyttöjä, joille voisi rakentaa alueelle kivinavetan.
Konservointikirvesmiesten nykyisen Niemelän niemen nokassa sijaitsevan puuvaraston tilalle voisi joko siirtää tai rakentaa uusvanhan ”kalastajakylän” ja tanssilavan.
Seurasaaren länsipuolella sijaitsevan nudistiranta tulee avata pysyvästi kaikille kaupunkilaisille. Uimalan yhteyteen suunniteltu yleinen sauna tulee rakentaa mahdollisimman pian. Uimalan nudistivuorot tulee jatkossa rajata vain tietyille päiville.
Seurasaaren juhannusvalkeita tulee uudistaa ja modernisoida harkiten siten, että juhlien järjestämiseen otetaan mukaan nykykansanmusiikkia ja -teatteria esittäviä nuoria taiteilijoita ja ryhmiä. Ruokailutarjontaa tulee lisätä ja ravintolassa voisi järjestää myös vanhanajan lavatanssit. Kansanperinne on aina uudistunut ajassa ja ihmisten mielissä. Tradition uudistumista on turha pelätä.
Kansanperinteen alati uudistuvien ja elävien tulkintojen tulee saada sijansa Seurasaaren kaikessa ohjelmatarjonnassa. Seurasaaresta tulee rakentaa yhteistyössä kaikille avoin, myönteinen ja elinvoimainen kansanperinteen keskus.
Jos Seurasaareen liittyvä vaikuttaminen kiinnostaa, liity Seurasaaren ystäviin!
SEURASAARI ON
Ulkomuseo, Kansallismuseon hallitsema
Ulkoilusaari
Piknik-saari
Elämysten saari
Kansankulttuurin keskus
Matkailukohde
Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen merkittävin ulkomuseo
Tapahtumien ja rauhoittumisen saari
Luonto- ja kasviretkien saari
SEURASAAREN OMISTAA
Seurasaaren ja sen lähialueiden maa-alueet sekä rakennukset omistaa Helsingin kaupunki.
Museovirasto omistaa museorakennukset.
Seurasaarisäätiöllä ei ole omistuksia saaressa.
MITÄ SEURASAARESSA ON TÄNÄÄN?
Ulkomuseoalue, joka muodostuu eri maakunnista siirretyistä rakennuksista ja esineistä
Luonnontilaista ja kaupungin hoitamaa metsää, lammikoita
Monimuotoista maapohjaa, kasvistoa ja eläimistöä
Ulkoilupolkuja, joita käytetään myös huoltoteinä
Nudistiranta
Ravintola
Juhlakenttä ja kokkoranta (juhannusjuhlat)
Alueen alkuperäisrakennuksia, jotka ovat asuinkäytössä
Kioskeja
Kiinteistöjen huoltovarasto
Museoalueen palvelu- ja huoltorakennukset
Puusilta saareen (jolla on sallittu vain huoltoliikenne ja jalankulku)
Lisätietoja
Museovirasto omistaa museorakennukset.
Seurasaarisäätiöllä ei ole omistuksia saaressa.
MITÄ SEURASAARESSA ON TÄNÄÄN?
Ulkomuseoalue, joka muodostuu eri maakunnista siirretyistä rakennuksista ja esineistä
Luonnontilaista ja kaupungin hoitamaa metsää, lammikoita
Monimuotoista maapohjaa, kasvistoa ja eläimistöä
Ulkoilupolkuja, joita käytetään myös huoltoteinä
Nudistiranta
Ravintola
Juhlakenttä ja kokkoranta (juhannusjuhlat)
Alueen alkuperäisrakennuksia, jotka ovat asuinkäytössä
Kioskeja
Kiinteistöjen huoltovarasto
Museoalueen palvelu- ja huoltorakennukset
Puusilta saareen (jolla on sallittu vain huoltoliikenne ja jalankulku)
Lisätietoja
Seurasaaren ystävät ry http://www.seurasaarenystavat.fi/
Seurasaaren ulkomuseo http://www.nba.fi/fi/seurasaari
Seurasaarisäätiö http://www.seurasaarisaatio.fi/
