sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Seurasaaren yhteistyöryhmä Skansenilla

Seurasaaren yhteistyöryhmä vieraili Skansenin ulkomuseossa torstaina 22. syyskuuta. Ryhmään kuului kaikkiaan 15 virkamiestä kaupungin eri virastoista sekä Seurasaarisäätiöstä.  Tutustuimme erityisesti Skansenin rakennusperintö- ja puisto-osaston toimintaan.

Retki oli avartava ja opettavainen. Skansenin rakennusperintöosaston (Byggnadsvård) arkkitehdit kertoivat organisaatiostaan ja käynnissä olevista restaurointitoimenpiteistään.

Skansenin perusluvut ovat mykistäviä. Skansenilla käy vuosittain n. 1,3-1,5 miljoonaa turistia, henkilökuntaa on noin 200, joista oppaita reilut 100. Ympärivuotisia puutarhureita on 5 ja konservoijia on peräti 14.

Skansenin liikevaihto oli vuonna 2010 183 milj. kruunua (11,5 milj.€). Tästä 65% Skansen hankkii itse: lipunmyyntituloina, tuotemyyntinä, ohjelma- ja huoltopalveluina. Pelkkä lipunmyynti vuonna 2010 tuotti Skansenille 74 milj. kruunua. Lisätietoja.

Skansen toimii säätiöpohjalta. Säätiön hallituksessa istuu seitsemän jäsentä, joista neljä valitsee hallitus ja kaksi Nordiska museet eli Ruotsin museovirasto. Skansenin alla toimii kahdeksan eri osastoa: hallinto- ja rahoitus-, turvallisuus-, ohjelma-, viestintä-, sosiaalihistorian-, eläintarha-, kunnossapito- ja puisto-osasto. Jokaisella on oma johtajansa ja budjettinsa.

Skansenia on turha verrata Seurasaareen. Kaikki on suurempaa, parempaa, tehokkaampaa. Turhaan emme reissua kuitenkaan tehneet, sillä mukana Seurasaaren yhteistyöryhmän retkellä oli myös kaupungin uusi matkailupäällikkö Katrilena Eklöf. Hän tiivisti erinomaisesti Seurasaaren keskeisimmät haasteet.

Skansenille valmistuu keväällä 2012 lasten eläinpuisto
Kaupungin matkailupäällikkö ja Museoviraston arkkitehti tutkailevat piirustuksia

Helsinki tähtää lähivuosina siihen, että Helsinkiin syntyy merellisten virkistyspalveluiden keskittymä, Merellinen Helsinki. Tämä edellyttää, että saariston infra on kunnossa ja saaristoristeilyverkosto toimii. Peruspalvelut, ravintolat, yhteysliikenne ja pienvenesatamat on oltava kunnossa. Merellisen Helsingin toteuttamiseksi kaupunki on perustanut strategisen ohjausryhmän ja poikkihallinnollisen matkailun edistämisryhmän. 

Matkailustrategia edellyttää valikoitujen kohteiden kehittämistä ja tuotteistamista. Helsinkiin perustetaan  infopisteitä ja standartisoituja palveluita. Meri-Helsinkiä markkinoidaan lähitulevaisuudessa näkyvästi ja aihepiirin ympärille rakennetaan kattava palveluverkosto.

Päästäkseen onnistuneesti mukaan Helsingin uuteen merelliseen matkailustrategiaan, Seurasaaren tulee tehdä merkittäviä parannuksia infrastruktuurin, ohjelmiston ja markkinoinnin osalta. Tehtävät investoinnit tulee jakaa Museovirastolle, Helsingin kaupungin virastoille ja Seurasaarisäätiölle. Kustannuksiin tarvitaan myös valtion ja EU:n investointitukea. Kehittämistyöhön tarvitaan myös matkailualan yrityksiä sekä tuotteistamisen ja palvelualan ammattilaisia.

Seurasaaren yhteistyön raamit, ehdot ja kriteerit tulee tarkoin määritellä. Seurasaarelle tulee löytää kirkas, yhteinen visio, mihin kaikki alueen toimijat sitoutuvat. Visio voi olla esim. Satujen saari, Kansanperinteen aarreaitta tai mitä tahansa, kunhan Seurasaarelle saadaan luotua kirkas brändi. Sellainen minkä kaikki tunnistavat ja mihin kaikki sitoutuvat.


Mikä voisi olla Seurasaaren visio? 

Tässä ideoita: Seurasaari on entisaikojen elämää, kulttuuriperintöä ja asumista esittelevä kansainvälinen ulkomuseo. 1000-vuotta suomalaista elämää. Satujen Seurasaari. Eläinten Seurasaari. Elävän kansankulttuurin keskus. Kansainvälinen etnomusiikin ja -tanssin keskus. Kansanperinteiden luovuuskeskittymä. Korkeakoulujen perinnehautomo. Kalevalasaari. Jne.

Seurasaaren yhteistyöryhmän on tehostettava yhteistyötä, korjattava infraa, hiottava Seurasaaren brändiä ja hankittava rahoitusta Seurasaaren investointeihin. Rahoitukseen tarvitaan liike-elämän ja poliitikkojen apua, sekä valtion ja Helsingin investointeja.

Seurasaaren säätiöintiä Skansenin kaltoin tulisi harkita. Seurasaaren toimijat (Museovirasto, kaupunki, säätiö) voisi yhditää uuteen itsenäiseen säätiöön, jonka hallitukseen kuuluisi myös elinkeinoelämän asiantuntijoita. Päätösvalta siirettäisiin nykyisestä epäselvästä käymistilasta uuden säätiön toimivalle johdolle. Hallinto, kustannustehokkuus ja tuottotavoitteet paranisivat. Markkinointi ja ohjelmasuunnittelu yhdenmukaistuisi ja tehostuisi. Toiminta saataisiin taloudellisesti pitkäjännitteiseksi, kestäväksi ja tuottavaksi.

Mitä tulee tehdä:

1. INFRA KUNTOON
Vesijohtoverkko, huoltorakennukset, polut, laiturit, vessat ja valot kuntoon. Perinnelavan rakennusprojekti valmiiksi. Seurasaareen yleinen sauna. Helsingin viimeinen jäljellä oleva yleinen uimala avataan kaikille. Niemelän nokkaan rakennetaan saaristolaiskylä. Alueelle tuodaan uusia rakennuksia. Rakennetaan uusvanha opastuskeskus. Kotieläimet kesäkaudella saareen. Palkataan puutarhuri, eläintenhoitaja ja lisää kirvesmiehiä.

2. SISÄLTÖ KUNTOON
Konsepti uusiksi. Hiljaisen ulkoilusaaren rinnalle tarvitaan aktiivinen, tarinoita, elämyksiä ja tuoksuja ympärilleen levittävä kansankulttuurin keskus. Ohjelmisto, elävöittäminen, yleisösuhde ja yritysyhteistyö kuntoon. Riittävä budjetti ja henkilökunta. Alueen aitaus ja pääsilippujen tuntuva nosto. Oheistuotteiden ja kahviloiden myynnin moninkertaisetaminen.

3. MARKKINOINTI KUNTOON
Luodaan uskottava, kattava, yhtenäinen brändi. Museovirasto ja Seurasaarisäätiö sitoutuvat noudattamaan uutta yhtenäistä toiminnallista ja markkinointiviestinnällistä konseptia. Päätökset tehdään keskitetysti.