lauantai 26. maaliskuuta 2011

Voimalamuseon toiminta jatkuu

Eilen perjantaina 25. maaliskuuta tuli ilouutinen: Vanhankaupunginlahden Voimalamuseo jatkaa toimintaansa. Museotoiminnasta vastaa jatkossa Tekniikan museo. Tilavuokran kustantaa Helsingin Energia, joka tukee myös ohjelmatoimintaa. Museon avajaisia juhlistetaan tiistaina 5.4. klo 14 ja yleisölle tila aukenee keskiviikkona 6.4. Museon toimikausi myös pitenee entisestä kahdesta kuukaudesta peräti kuuteen kuukauteen. Kiitos kaikille Voimalamuseon puolesta toimineille!

Helsingin kaupunginmuseon vuosiseminaarissa 22.3. käytiin läpi kaupunginmuseon taloudellista tilannetta ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Kaupunginmuseon lähitulevaisuus näyttää kohtuullisen hyvältä, vaikka kaupungin tiukka taloudellinen tilanne koettelee myös museota. 

Toisaalta Kaupunginmuseo on jo kantanut kortensa kekoon. Kaupunginmuseo teki ensimmäisenä kaupungin yksikkönä mittavat toimitilasäästöt jo viime vuoden 2010 keväällä, kun se luopui kerralla kolmesta museosta: Koulumuseosta, Lastenmuseosta ja Voimalamuseosta. Koulumuseo ja Lastenmuseo muuttavat Sederholmin taloon, ja Voimalamuseollekin saatiin nyt onneksi uusi ylläpitäjä ja tukija. 

Voimalamuseon pelastaminen on upea esimerkki kansalaistoimijoiden ja yrityksen määrätietoisesta yhteistyöstä. Kiitos kuuluu Arabian alueen aktiivisten asukkaiden lisäksi erityisesti Helsingin Energian johtajille, jotka näkivät Voimalamuseossa mahdollisuuden esitellä voimalayhtiön historiaa autenttisessa ympäristössä. Voimalamuseossa kun toimii edelleen myös 2000-luvun alussa EU-varoilla korjattu vesivoimala, josta kaikki helsinkiläiset Helenin asiakkaat voivat halutessaan ostaa ympäristöpennisähköä

Kaupunginmuseon seminaarissa kerrottiin myös museotyön tulevaisuuden trendeistä,: 
- Pelillistyminen
- Unitasking vs. multitasking
- Muistojen markkinat
- Ekologisuus megatrendinä

Trendit vaikuttavat todella kiinnostavilta, ja avaavat museoille upeita mahdollisuuksia. Kun esimerkiksi Helsingissä eläkeläisten, osa-aikaisesti työttömien tai muuten osittain toimettomien ihmisten määrä tulevaisuudessa todennäköisesti kasvaa, mielestäni Kaupunginmuseolla olisi hieno mahdollisuus kehittää ja tukea uudentyyppistä kaupungin historiaan liittyvää asukasaktiivisuutta. Sekä kaupunginmuseon tiloissa että muissa Helsingin hallinnoimissa kulttuurihistoriallisisesti arvokkaissa kohteissa voisi järjestää talkoita ja kerhotoimintaa, ja luoda uudenlaista yhteisöllistä kaupunkilaisuutta. 

Pelillistymisen voisi toteuttaa erilaisina lapsille ja nuorille - ja miksei myös vanhemmille - suunnattuina historiallisina roolipeleinä, joita voisi täydenttää tietokonepeleillä ja virtuaalimaailmoilla. 

Unitasking eli yhteen asiaan ja aiheeseen kerralla keskittyminen, esim. työelämästä tutun jatkuvan monisähläämisen sijaan, on museoiden ydintä. Ennen vanhaan asioita tehtiin harkiten ja keskittyen ja tästä museot voisivat esitellä lukuisia esimerkkejä esim. kengänteosta puunkaatoon, pellavanteosta talonrakennukseen, metallitöistä erilaisiin kotitöihin.

Kun suuret ikäluokat eläköityvät, muistojen markkinat kasvavat huimasti. Parhaillaan on nähtävissä menneisyyden ihannoinnin ja tuotteistamisen ilmiöitä niin muodissa, mediassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Museoilla on valtavat kokoelmat ja tietovarannot. Museot voisivat kehittää menneisyyden tallentamiseen ja markkinointiin sisällöllisesti ja teknisesti uusia välineitä ja alustoja. Olennaista on erityisesti henkilöhistorian tallennus, joka tietokoneiden aikakaudella on selkeästi uhattuna. Ihmiset eivät pidä enää päiväkirjoja, kirjoita kirjeitä ja kerää valokuva-albumeja, vaan kaikki tallentuu ykkösnollina kovalevyille - jos tallentuu. Tässä museot voisivat tulla hätiin ja tarjota toimivia ja uskottavia tallennuspalveluita - sekä samalla tallentaa niitä luvalla museoiden kokoelmiin. 

Ekologisuus megatrendinä on jo aivan keskeinen osa kaikkea päivänpoliittista keskustelua. Ekologisen elämäntavan vaikutukset kulutuskulttuuriin tulevat muokkaamaan koko länsimaista elämäntapaa. Tässä jos missä museoilla olisi "iskun paikka". Museot voisivat nostaa uudelleen esille satojen vuosien aikana hyväksi todettuja työ- ja tuotantotapoja, joilla rakennettiin ja tuotettiin käyttökelpoisia arkiesineitä ja energiaratkaisuja nykyistä kestävämmällä tavalla. Esimerkiksi erilaisten käyttöesineiden, rakennustekniikoiden ja energiansäästökeinojen esittelijänä museot voisivat aidosti olla mukana pelastamassa myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia.

PS Voimalamuseon tulevaisuus ensi vuodesta eteenpäin on edelleen avoin. Varmuutta siitä onko Voimalamuseo avoinna myös ensi kesänä 2012, ei vielä ole. Toivottavasti nykyisestä järjestelystä saataisiin pysyvä.