Seuraaressa on vuosikymmeniä vanha viemäriverkko, joka on puutteellinen, viallinen ja jonka merenalainen liitosputki mannerverkkoon vuotaa mereen (liitoskohta Seurasaaren parkkialueen alla). Ympäristökeskus on asettanut toistuvasti uhkasakkoja meriveden saastumisen takia. Huonon vedenlaadun voi kesällä havainnoida uimalla ja melomalla merenlahdella: vesi haisee pahalle, on limaista ja saastunutta. Likainen vesi lisää leväkasvustoja, aiheuttaa terveys- ja hajuongelmia ja haittaa luontoa, uimareita ja veneilijöitä. Viemäriverkko tulee siis korjata ja uusia.
Parhaillaan Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä on HSY:n saariston vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnos (Kaupunginjohtaja, kohta 8) vuosille 2013–2022 sekä HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnos 2014.
Suunnittelutoimisto Ramboll teki vuonna 2011 HKR:n eli Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tilauksesta kattavan suunnitelman Seurasaaren viemäriverkon korjaamisesta ja uusimisesta. Kaupungin virastot eivät päässeet joulukuussa 2012 pidetyssä korjausrakentamisen rahoitusneuvottelussa kustannuksien jaosta sopuun. Viemäriverkon uusimisen kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. Investointi pitäisi saada ehdottomasti kaupungin budjettiin, ei lykätä hamaan tulevaisuuteen.HSY:n vesihuollon kehittämisuunnitelmassa Seurasaari on merkitty selvitysalueeksi, vaikka korjaustoimia tarvitaan heti. Toisena HSY:n selvitysalueena mainitaan Vasikkasaari. Kruunuvuorenselällä sijaitsevaa veneilysaarta ei voi verrata Seurasaareen, jonka kävijämäärät ovat satakertaiset eli vuosittain 800 - 900 000 välillä. Seurasaari on pinta-alaltaan vähintään nelinkertainen, yhdistetty sillalla mantereeseen ja on auki ympärivuotisesti.
Seurasaaren viemäriverkkoon kuuluu useita rakennuksia: ympärivuotisesti avoin kahvila-ravintola, museon toimisto ja huoltorakennus, Antin kaffeliiteri, ns. Hiltusen talo, missä asuu Museoviraston sivareita, sekä ympärivuotisesti avoin Seurasaaren huoltorakennus ja yleisö-wc. Kaikissa on vessat, keittiöt ja viemärit, mistä jätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Puutteellisen ja etenkin talvella katkeilevan vesihuollon ja viemäröinnin varassa ovat saaren eteläkärjessä sijaitsevat kirvesmiesten verstas ja Seurasaarisäätiön toimisto. Lisäksi saaressa on muutamia muita rakennuksia, kuten kahvila ja uimala, joita ei ole liitetty viemäriverkkoon, vaan niissä on oma erillinen likakaivo.
Huussit ovat asia erikseen. Seurasaaressa on kesäkaudella ollut käytössä neljä kompostivessaa, joita Stara ei ole kahtena viime kesänä hoitanut kunnolla. Tästä on tullut valtavasti negatiivista yleisöpalautetta. Kompostivessojen uusimista tulisi suunnitella yhdessä HKR:n ja Huussi ry:n kanssa. Viemäriverkko ei kilpaile huussien kanssa, vaan huusseja voidaan sen rinnalla käyttää ympärivuotisesti. Huusseja voisi esitellä Seurasaaressa vuosittain käyville kymmenille tuhansille ulkomaisille turisteille esimerkkinä suomalaisesta kestävästä, ekologisesta ja modernista käymäläkulttuurista.
Rambollin suunnitelmassa esitellään kolme vaihtoehtoista reittiä, joista pidän parhaimpana linjaa nro 1 (sininen), koska se kulkee saaren päätietä pitkin juhlakentälle ja kirvesmiesten verstaalle, ja on helpoiten huollettavissa. Nro 1:een kuuluu myös suunnitelma juhlakentän uudesta ympärivuotisesta lämmitetystä vessasta, joka on Seurasaaren kävijämäärät huomioiden ehdottomasti tarpeen. Linjavaihtoehto nro 2 edellyttää peruskallion räjäytyksiä, joka on hölmöä. Linja 3 kiertää saaren takametsissä.
Summa summarum: Seurasaaressa ei siis riitä viemäröinnin kevytversio vaan saareen tarvitaan uusittu, toimiva ja pitävä viemäriverkko, joka liitetään pitävästi mannerverkkoon. Kaupungin ja HSY:n tulee kustantaa uusi viemäriverkko meriveden ja maaperän puhtauden sekä Seurasaaren kävijöiden ja toimijoiden hyväksi.
https://drive.google.com/file/d/0B98NAvFByF2GR1c4WU5jVldRVlU/edit?usp=sharing
