maanantai 8. toukokuuta 2017

Seurasaaren uutisia toukokuussa 2017


Seurasaaren ystävien hallitus julkaisi kunnallisvaalien alla kannanoton, joka lähetetetiin kaikille puolueille / valtuustoryhmille: https://seurasaarenystavat.wordpress.com/…/kunnallisvaalit…/



Seurasaaren uusi City-WC otettiin käyttöön 1.3.2017

Museoviraston kohteissa on käynnissä kaksi isoa työmaata: Pappilassa monitoimitila (kahvila ja näyttelytila) sekä puutarhan kunnostus. Ns. Hiltusen / Heikelin taloon tulee toimisto. Museon kartta uusitaan ja talojen edustan kyltit uusitaan.




Jusupoffin edustalle rakennetaan ja avataan uusi Pikku-Helsinki niminen alue, ja tehdään siihen liittyvät vihertyöt. Myös Seurasaaren sisäänkäyntiaukio uudistetaan. Alueelle tulee kääntöpaikka ja kukkaistutuksia. Museovirasto teettää työt ja suunnitelman on laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen Oy. Urakoitsijana toimii Stara. Rakennusvirasto vastaa kesäkukkaistutuksista.




Eläinten ruokinta on Seurasaaren puistoalueilla kielletty, koska mm. oravat ja supikoirat aiheuttavat suurta harmia museotaloille. Linnuille laaditaan ruokintaohje uudelle opaskartalle.


Leppälän murun eli perinnekasvipalstan viljelykausi alkaa härkäpapujen kylvöllä tiistaina 9.5.2017 klo 17:00. Kesän aikana murulla viljellään lukuisia perinnelajeja, kuten perunoita, ruista, kaskinaurista, härkäpapua, sipulia, porkkanaa. Käy ihastelemassa kasvukauden edistymistä.


Seurasaaren pääsiäiskokko paloi jälleen upeasti lankalauantaina 15.4.2017 ja sen rakentamisesta vastasivat Helsingin Keskipohjalaiset.







keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Checkpoint Helsinki Seurasaareen


Checkpoint Helsinki -nykytaideorganisaation Finnish Landscape -näyttely valloittaa Seurasaaren pihat ja tuvat kesällä 2016. Luvassa on erikokokoisia - suuriakin - taideteoksia: kuvataidetta, veistoksia, tilataidetta, ääniteoksia ja kokeilevaa taidetta. Näyttelyn on kuratoinut Joanna Warsz.


"Näyttely kommentoi niitä kulttuurisia ja poliittisia maisemia, jotka ovat sulautuneet vuonna 1909 avatun Seurasaaren ulkomuseon erillisyyteen. Museo edustaa syntyajankohtansa ideologioita: kansatieteellistä nationalismia ja poliittista romantiikkaa. Sen eri puolilta Suomea koottu esillepano pyrkii antamaan edustavan kuvan eri maakuntien ja yhteiskuntaluokkien elämän ominaispiirteistä - Seurasaari on siten Suomi pienoiskoossa.

Ulkomuseon ajatuksena on ollut vaalia idealistista kuvaa esiteollisen ja esimodernin ajan maaseudusta, ja kertoa venäläistämisestä ja Ruotsin vallan ajasta erottautuvaa tarinaa suomalaisuudesta. Toisen maailmansodan jälkeinen nopea kaupungistuminen, teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen etäännyttivät suomalaisia agraarista menneisyydestä. Maailma ja yhteiskunta Seurasaaren ympärillä ovat muuttuneet, mutta ulkomuseon esittämä kuva suomalaisuudesta ei ole vielä päivittynyt.

Kesällä 2016 nykytaide soluttautuu osaksi Seurasaaren ulkomuseota: sen rakennuksia, interiöörejä ja kokoelmia. Kansainväliset taiteilijat toteuttavat ulkomuseoon tilausteoksia, joissa on esillä mm. säilyttämisen ja tuhoutumisen, luonnon ja kulttuurin, historian ja sen väärinkäytön sekä kansatieteen näkökulmia. Näyttely kommentoi myös identiteetin rakentamisen ja identiteetin brändäämisen hienovaraista eroa ja sen merkitystä nyky-Suomen kulttuurisessa ja polittisessa maisemassa."

Finnish Landscape käynnistyy lauantaina 11.6. taiteilijoiden ja kutsuttujen vieraiden toteuttamalla koko päivän ohjelmalla, johon kuuluu puheenvuoroja, performansseja ja lukutilaisuuksia. Päivän erityisvieras on vapaa kuraattori, kustantaja ja tutkija Clémentine Deliss, joka on kuratoinut useita nykytaidetta kansatieteen ja antropologian näkökulmiin yhdistäneitä näyttelyitä.

Finnish Landscape on esillä Seurasaaren ulkomuseossa 11.6.-31.8.2016. Näyttelyyn liittyy oheisohjelmaa. Lue lisää ulkomuseon aukioloajoista ja pääsymaksuista täältä.

Taiteilijat: Ahmed Al-Nawas & Minna Henriksson, Kader Attia, Annika Eriksson, Natascha Sadr Haghighian yhdessä Haig Aivazianin & Jumana Mannan kanssa, Ilya Orlov, Liisa Roberts.



Seurasaaren yhteistyöryhmän kuulumisia


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen perusti v. 2009 Seurasaaren yhteistyöryhmän. Siihen kuuluu edustajat kaikista kaupungin Seurasaaresta vastaavista virastoista sekä alueen toimijoista kuten Museovirastosta, Seurasaarisäätiöstä ja Seurasaaren ystävistä. Myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on mukana, mutta Joulupolku ry:n, Sommelo ry:n, ja Seurasaaren uimarit ry:n väkeä ei ryhmässä toistaiseksi ole.

Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käy läpi ajankohtaisia asioita, kuten ympäristön ja metsänhoitoa, rakennus- ja korjaushankkeita, vessojen tilannetta ja tulevia tapahtumia. Tässä kirjauksia viime kokouksen 11.4.2016 keskeisistä asioista.



VIEMÄRIT JA HSY

Seurasaaren viemäriremontti on jo pitkälti valmis. Vielä puuttuu viemäriyhteys kirkon ja kesäravintolan väliltä, jonka rahoitus puuttuu Kiinteistöviraston Tilakeskukselta. Toivottavasti rahat putkeen löytyvät, että koko viemäriremontti valmistuu. Puuttuva viemäriyhteys kirkon ja ravintolan välille rakennetaan loppuvuodesta 2016. Viemäriremontin yhteydessä valmistuu myös täysin uusi City-WC Seurasaaren juhlakentälle marraskuussaa 2016, mutta kaupungin wc-hankinta on kilpailutuksessa ja saattaa vielä siirtyä. Vuoden 2017 alusta koko Seurasaaren vesihuolto siirtyy HSY:lle, mikä on erinomainen asia. Tähän asti alueen viemäreistä ja vesijohdoista ovat vastanneet kaupungin eri virastot, joilla ei ole riittävästi rahaa ja osaamista niiden täysimittaiseen ylläpitoon.



SÄHKÖT JA VALOT

Keskusteltiin Seurasaaren alueen sähköverkoista, muuntajista, virranottopaikoista ja niiden epäselvyyksistä. Toimistopäällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungin rakennusviraston ulkovalaistustoimistosta kertoi, että häneen voi jatkossa olla yhteydessä valaistukseen ja sähköverkkoon liittyvissä asioissa. Syksyllä tehdään Seurasaaren maastokatselmus, missä selvitetään ulkomuseon rakennusten uusia valaisu- ja sähkönottopaikkoja.


MATKAPUHELINVERKKO

Matkapuhelinverkon kuuluvuudessa on jatkuvia ongelmia ja mobiiliyhteys ei paikoin toimi laisinkaan. Tämä vaikeuttaa Seurasaareen suunniteltujen mobiilisisältöjen lataamista ja myös ulkomuseon ja säätiön nettisivujen lataamista. Kävijöillä olisi kuitenkin jatkuva tarve informaatiolle ja puhelinverkon kuuluvuus pitää saada kuntoon myös turvallisuussyistä. Elisa Oy on toimittanut tukiaseman Seurasaaren parkkipaikalle ja Sonera vahvistimen konservointikeskuksen luo. Suunnitteilla on myös Elisan väliaikainen vahvistin huoltorakennuksen seinälle. Toivottavasti kattavuus paranee.

PÄÄSIÄISKOKKO

Helsingin keskipohjalaiset ry. on esittänyt huolensa siitä, kuka jatkossa rakentaa pääsiäiskokon, kun yhdistyksen väki vanhenee. Kaupungin metsurit ovat tuoneet paikalle risuja ja vapaaehtoisryhmä on rakentanut itse kokon. Selvitetään yliopiston Pohjalaisten osakuntien kiinnostusta tulla mukaan kokonrakennukseen ja yritetään aktivoida myös Seurasaaren ystäviä rakentajiksi. Tiedustellaan Puistokummien ja kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattorin halukkuutta osallistua kokonrakennukseen.


sunnuntai 30. elokuuta 2015

Pieni museovallankumous


Aloitin museourani Kulttuurien museon lippukassana 1998. Kulttuurien museossa oli hyvä henki ja virkeä henkilökunta. Museo toimi silloin Tennispalatsissa yhdessä Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa. Jälkimmäinen tunnetaan nykyisin "kinkkuna".

Kulttuurien museossa oli 2000-luvun alussa esillä ainutkertaisen upeita näyttelyitä Mannerheimin Aasian matkoista, pohjoisten löytöretkien historiasta (Ultima Thule) sekä Taidemuseon yleisömenestys The Art of Star Wars. Lippukassalla opin, että museoalalla työskentelee rohkeita ja ennakkoluulottomia ihmisiä.

Seuraavaksi työllistyin Seurasaaren ulkomuseoon. En tiennyt Seurasaaresta ennalta paljoakaan. Vähitellen pääsin sisälle työtehtäviin ja hurahdin Seurasaaren museotaloihin, luontoon ja kesäoppaiden työyhteisöön. Sittemmin olen toiminut Seurasaaren ystäväyhdistyksen puheenjohtajana ja Seurasaarisäätiön hallitusjäsenenä.

Seurasaari on ollut minulle opettavainen ja haastava kokemus. Ehkä hämmentävintä vuosien varrella on ollut törmätä suomalaiseen jääräpäiseen kulttuurihallintoon ja riiteleviiin ihmisiin. Etenkin alkuvuosilta päällimmäisenä mieleen on jäänyt vaikutelma, että tuloksilla ja uuden ideoinnilla ei ole merkitystä, vaan tärkeintä on pitää kiinni omista näkemyksistä ja valta-asemista. Olennaista on turvata oma selusta ja vanhat tottumukset, jänkätä loputtomiin erilaisia reviirikiistoja ja keksiä ikäviä vastatoimia. Sittemmin olen huomannut, että sama problematiikka on suomalaisella yliopisto- ja kulttuurikentällä valitettavan yleistä.

Seurasaaressa vanhempi museosukupolvi oli pitkään erittäin vastahankaista alueen ohjelmatoiminnan ja museopalveluiden uudistamiselle ja kehittämiselle. Käytännössä lähes kaikkia uusia ideoita joko vastustettiin tai vähäteltiin, ja uuden ideoijia myös kiusattiin ja syrjittiin. Pelko ja apatia oli määräävä tekijä myös nuorten museotyöntekijöiden keskuudessa, varsinkin, jos opiskelijat tähtäsivät itse alalle.

Luovuudesta ja uuden ideoinnista ei palkittu eikä siihen rohkaistu.

Vuosina 2005-2010 teimme museo-oppaiden ja ystäväyhdistyksen piirissä lukuisia uudistusehdotuksia Seurasaaren ulkomuseon ja koko alueen toimintojen ja palvelutarjonnan kehittämiseksi. Pyrimme ideoimaan alueelle kulttuuriesityksiä kuten kansanmusiikkia, teatteria, perinnekasvipalstaa ja tuomaan Seurasaareen uusia toimijoita. Vähitellen saimme museolta luvan, tukea ja jonkin verran myös ulkopuolista rahoitusta. Unelmat alkoivat toteutua.

Nyt vuonna 2015 on hämmentävää tarkastella kulunutta kymmenvuotiskautta. Seurasaaressa on moni asia nyt paremmin: museon henkilökunta on avointa ja innostunutta, alueella on uusia tapahtumia ja festivaaleja, konservaattoreilla on paremmat työskentelyolosuhteet, kaupunki hoitaa ympäristöä ja korjaa viemäriverkkoa. Seurasaareen on rakenteilla Museoviraston uusi kahvila ja näyttelykeskus jne.

Muutos on tapahtunut museokentällä vähitellen viivytystaktiikalla. Lehdet kirjoittivat juttuja ja keskustelu asioista virisi. Vähitellen paine kasvoi. Kun Museovirasto joutui taloudellisesti poikkeuksellisen tiukalle, uudisti se toimintakulttuuriaan hämmästyttävän reippaasti. Ratkaisevaa oli myös uuden museosukupolven astuminen esiin.

Kuka olisi kuvitellut, että vuonna 2015 Kansallismuseossa järjestetään deitti-iltoja ja tarjoillaan shampanjaa?

Tästä voi johtaa kysymyksen, miksi Suomessa on niin pirun hankalaa yrittää ajaa läpi erilaisia uudistusideoita ja hankkeita? Miksi uudistuksien toteutumista pitää odottaa niin pitkään? Miksi niin moni vastustaa uuden ideointia ja konkreettisia parannuksia? Ja miksi niin moni ammattilainen pelkää avata suunsa tärkeistä ja olennaisista asioista? Vaikeneminen ja nurkissa valittaminen on valtavaa taloudellista, sisällöllistä ja henkistä tuhlausta.

Väitän, että tämä vaikenemisen ja hyssyttelyn kierre on Suomessa juurtunut syvälle. Se on jarruttanut valtavasti erilaisia välttämättömiä kulttuurialan uudistushankkeita. Kun mahdollisuuteen ei ole ajoissa tartuttu, rahoitustilanne ja toimintaympäristö on johtanut museoiden sulkemiseen ja irtisanomisiin.

Nyt kun Suomi rämpii lamassa ja ihmiset pelkäävät potkuja, on erityisen tärkeää taas ideoida ja löytää uusia luovia toimintatapoja, jotta kulttuurialan työpaikat säilyvät ja kulttuurikohteisiin saadaan kävijöitä. Jos jokin uusissa lamatalkoissa tai yhteiskuntasopimuksessa on olennaista, löytää tilaa avoimelle keskustelulle ja uuden ideoinnille.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Vartiosaaresta idän Seurasaari


Seurasaari on ollut kansallispuistona 1880-luvulta lähtien ja saaren merkitys koko Helsingin alueen asukkaille on valtava. Saaressa käy vuosittain 900.000 kävijää mukaanlukien kuntoilijat, ulkoilijat, koti- ja ulkomaiset turistit, museokävijät, lintubongarit, luontoharrastajat, uimarit, kansantanssijat jne.

Seurasaaren hyvinvointivaikutus helsinkiläisille on korvaamaton. Seurasaaren luonto ja harmoninen ympäristö auttavat helsinkiläisiä palautumaan arjen kiireistä, paineista ja stressistä. Ja toisaalta Seurasaari on myös monen ikäihmisen, työttömän ja sairaan lohduttava rauhoittumispaikka, missä voi hetkeksi pysähtyä ja eheytyä. Seurasaari nostaa ihmisen arjen yläpuolelle.

Itä-Helsingissä ei nykyisellään ole Keskuspuiston tai Seurasaaren kaltaista suurta ja eheää luonnontilaista aluetta, kansanpuistoa, missä voi vapaasti liikkua ja rauhoittua. Seurasaaren kaltaisen kansanpuiston rakentaminen Itä-Helsinkiin on välttämätöntä tilanteesssa, missä Itä-Helsinki kasvaa asukasmäärältään ennennäkemätöntä vauhtia. Kun Malmin lentokentän, Myllypuron, Kruunuvuorenrannan ym. rakennushankkeet valmistuvat, muuttaa Itä-Helsinkiin kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, jotka kaipaavat ulkoilualueita ja luontoa.



Ehdotan että Vartiosaari suojellaan uudessa osayleiskaavassa kansanpuistoksi, mihin kaavoitetaan alueita ulkoilua, liikuntaa, luontoa ja meriurheilua varten. Vartiosaareen on perusteltua kaavoittaa myös asuinrakentamista tarkoin harkitullle alueelle, mutta 7000 ihmisen betonilähiö tulee korvata huomattavasi fiksummin Vartiosaareen sopeutuvalla kompromissilla.

Vartiosaareen tulee myös rakentaa pikinmiten Reposalmen ylittävä silta, joka yhdistää Helsingin Vartiosaareen. Kruunuvuoren sillan rakentamista tulee vielä harkita, eikä siltaa tule ehdollistaa Vartiosaaren rakentamiseen. Kruunuvuoren sillan voi tarvittaessa korvata pikaraitiotiellä Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan.

Vartiosaareen sopisi massiivista rakentamista paremmin esimerkiksi kongressi- ja meriurheilukeskus, missä eri ikäisillä olisi mahdollisuus urheiluun ja kuntoutukseen. Hillityn asuinrakentamisen lisäksi Vartiosaareen voisi kaavoittaa myös hotelleja ja ravintoloita.

Tärkeintä on varmistaa Vartiosaaresta itä-helsinkiläisille avoin kansanpuisto ja toimiva ulkoilu- ja luontokohde, missä myös turistit voivat nauttia Helsingin ainutlaatuisesta saaristoluonnosta.

Toivon, että kaupunkisuunnittelulautakunta harkitsee vielä Vartiosaaren käyttötarkoitusta ja huomioi "Itä-Helsingin Seurasaaren" myönteiset kerrannaisvaikutukset. Varaamalla Vartiosaari ulkoilu- ja luonnonsuojelualueeksi saadaan itä-helsinkiläisten hyvinvointiin investointi ja toisaalta terveydenhoitokuluihin kustannussäästö, joita ei millään mulla keinoin ole saavutettavissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginvaltuuston tulee myös arvioida uudelleen Itä-Helsingin suurten rakennushankkeiden vaikutukset Vartiosaaren kaavoitukseen. Olisiko sittenkin viisainta varata Vartiosaari kansanpuistoksi tilanteessa, missä Itä-Helsinki kasvaa nopeammin kuin mikään muu alue koko Suomessa?

perjantai 9. tammikuuta 2015

Uusi vuosi, uudet kujeet



Aluksi kertaus 14.12.2014 järjestetystä joulupolusta. Seurasaaren joulupolku on 100% vapaaehtoisten järjestämä tapahtuma, joka keräsi yli 13 000 kävijää. Tapahtuma onnistui erinomaisesti: tunnelma oli hyvä ja sää suosiollinen. Kuvia ja tunnelmia täällä. Tapahtuman järjestää Joulupolku ry. ja kymmenet yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Toivoisimme tapahtumalle taloudellista lisätukea Helsingin kaupungilta, koska tekniikan ja liikenteen kustannukset ovat nousseet. Haluaisimme myös jättää Joulupolku ry:n omistamat valoroikat aitoihin ja talojen ympäristöön joululomien ajaksi Seurasaareen tunnelmaa nostamaan ja turisteja houkuttelemaan, mutta teknisistä ja taloudellisista syistä valoja ja koristeita ei ole toistaiseksi voitu sinne jättää. Seurasaaresta puuttuu mm. toimivia sähkötolppia.

Seuraavaksi uutisia koko Seurasaaresta. Seurasaareen rakennetaan uusi viemäriverkko ja sen mukana Soneran valokuitu helmikuusta 2015 alkaen. Samalla Seurasaareen saadaan Jusupoffin tallin läheisyyteen uusi ympärivuotinen vesi-wc. Sonera parantaa saaren kännykkäkuuluvuutta rakentamalla uuden tukiaseman, kunhan valokuitu on asennettu. Museoviraston kiinteistöjä siirretään Senaatti-kiinteistön omistukseen. Kesällä 2015 ulkomuseon Selkämän savolaistalo pysyy suljettuna kustannussyistä. Seurasaaren ulkomuseon Iisalmen pappilaan aukeaa viimeistään kesällä 2016 kauppa ja kahvila, kunhan ns. Hiltusen kivitalon toimistotilojen eli museon uuden toimiston remontti saadaan viimeisteltyä.

Ulkomuseon konservointikeskus saa uuden (neljännen) konservaattorin viran, mikä on Seurasaaren ulkomuseon rakennusten tulevaisuuden kannalta erinomaista. Florinin huvimaja siirretään Leppälän perinnekasvipalstan yläpuolelle rinteeseen. Palstan reunalle rakennetaan riukuaita yhteistyössä ystäväyhdistyksen ja konservoijien kanssa. Ylipäätänsä Museovirasto on nostanut Seurasaaren strategiassaan hyvin korkealle ja investoi vähistä rahoistaan juuri Seurasaareen.

Meilahden historiallisesti arvokkaan huvila-alueen kaava etenee. Seurasaarisäätiö toivoo mm. että laivaliikenteelle varataan toimiva laituripaikka. Itse toivon, että kävely- ja pyöräreitit laitetaan kuntoon, uudisrakentaminen kunnioittaa alueen historiaa, parkkialue siirretään pois Seurasaaren sillan aukiolta ja turhaa autoilua muutenkin rajoitetaan. Meilahden huvila-alueen kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä täällä.

Seurasaarisäätiön hallitus kokousti viimeksi 8.12.2014. Säätiön budjetti v. 2014 on tappiolla. Vuonna 2015 tappion välttämiseksi hallitus pohti säästöjä ja säätiön tehtäviä. Säästöjä tehdään etenkin juhannusvalkeiden ohjelmasta, mutta samalla käytiin vilkas keskustelu säätiön roolista ja työntekijöiden talvikauden työtehtävistä. Työntekijät (1,5 hlötyövuotta) ovat täystyöllistettyjä ennen ja jälkeen juhannuksen, mutta syys- ja talvikaudella on hiljaista.

Itse olen vuosia työskennellyt sen eteen, että Seurasaari avautuisi ja houkuttelisi uusia kulttuuritapahtumia niin teatterin, musiikin kuin kuvataiteiden saralta. Olemme saaneet Seurasaareen mm. Seurasaari Soi! -festivaalin (tukijana Koneen säätiö) ja Seurasaaren Kekrin (tukijana Talonpoikaissäätiö). Seurasaaren tapahtumien rohkaisijana ja rakentajana Seurasaarisäätiö voisi toimia nykyistä yhteistyökykyisemmin, joustavammin ja tehokkaammin, mutta tähän tarvitaan asennemuutosta ja rahaa. Tästä keskusteltiin säätiön 8.12. kokouksessa ja toivottavasti ensi vuonna yhteistyö jälleen hieman paranee. Hyvä uutinen säätiön osalta on, että Hietasen säätiön omistama toimistohuoneisto Viipurinkadulla muunnetaan yliopiston kansatieteen tutkijoiden ja opiskelijoiden residenssiksi, johon voi jatkossa anoa 3-4 tutkijaa kerrallaan vuokralaiseksi.

Viime päivinä Helsingin Sanomissa on kaipailtu Helsinkiin uutta yleistä saunaa merenrannalle. Kaupunginjohtajan Seurasaaren ulkomuseon 100-vuotisjuhlissa vuonna 2009 lupaaman puusaunan piirustukset ja suunnitelmat ovat jo valmiina Helsingin kaupungin liikuntaviraston arkkitehtien pöytälaatikossa. Sauna oli tarkoitus rakentaa Seurasaaren uimalan yhteyteen, mutta LIV pisti hankkeen säästösyistä jäihin. Jostain pitäisi löytää rahat Seurasaaren yleisen saunan rakentamiseen, koska siitä tulisi ympärivuotinen turistivetonaula.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Seurasaaren syysuutisia

Seurasaarityöryhmä on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen 2008 perustama virastojen ja Seurasaaren toimijoiden yhteistyöelin, joka kokoontuu  kaksi kertaa vuodessa. Seuraavassa on Seurasaaren ystävät ry:n hallitusjäsenen muistiinpanoja 21.10. kokouksesta. 

Seurasaareen rakennetaan uusi viemäriverkko ja sen mukana Soneran valokuitu tammikuusta 2015 alkaen. Samalla Seurasaareen saadaan Jusupoffin tallin läheisyyteen uusi ympärivuotinen vesi-wc. Sonera parantaa saaren kännykkäkuuluvuutta rakentamalla uuden tukiaseman, kunhan valokuitu on asennettu.

Seurasaaren ulkomuseon Iisalmen pappilaan tulee kauppa ja kahvila, kunhan ns. Hiltusen kivitalon toimistotilojen remontti saadaan viimeisteltyä. Museoviraston kiinteistöjä siirretään Senaatti-kiinteistön omistukseen. Kesällä 2015 Selkämän savolaistalo pysyy suljettuna kustannussyistä.

Ulkomuseon konsertointikeskus saa uuden konservaattorin viran, mikä on Seurasaaren ulkomuseon rakennusten tulevaisuuden kannalta erinomainen uutinen. Florinin huvimaja siirretään Leppälän perinnekasvipalstan yläpuolelle rinteeseen. Palstan reunalle rakennetaan riukuaita yhteistyössä ystäväyhdistyksen ja konservoijien kanssa.

Luontouutisia. Seurasaaren luonnossa on suurehko supikoirakanta, jota pyritään rajoittamaan pyydyksillä. Saaren rannat ovat rehevöityneet, mutta jatkotoimenpiteistä ei sovittu. Seurasaarisäätiön pihalla kesällä 2014 sijainnut mehiläispesä tuotti hunajaa 30 kg. Saaressa olisi tilaa useammille mehiläispesille.

Seurasaaren eteläkärjessä sijaisevan ns. Isännäntalon biologinen museohuone on kesällä 2014 konservoitu Gerda ja Salomo Wuorion säätiön, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston, Ely-keskuksen ja Seurasaarisäätiön tuella. Toivottavasti upea yläkerta saadaan yleisölle avoimeksi kesällä 2015.

Meilahden huvila-alueelle laaditaan uutta kaavaa, missä on tarkoitus määritellä alueen luontoarvoja, täydennys- ja uudisrakentamista, huvila-alueen suunnittelua sekä uudistaa Seurasaaren pysäköintialuetta. Kaavassa linjataan myös uusia polkuja ja oikaistaan mm. Seurasaarentietä. Maila Talvion puisto laajenee ja taidemuseon tontin yläosaan rakennetaan uudisrakennus. Kaavasta on antanut lausuntonsa mm. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.

Seurasaaren ystävät ry:n näkökulmasta on tärkeintä kehittää pyöräilijöiden ja kävelijöiden reittejä, rakentaa uudisrakennushankkeet Paciuksenkadun suunnalle, suojella arvokkaita luontokohteita ja huviloita. Taidemuseon tontin yläreunaan rakennettavan uudisrakennuksen tulee sopia ympäristöönsä. Huviloiden tonteilla on toki tilaa uudisrakennuksille, mutta ne tulee toteuttaa ympäristöön sopiviksi. Ylipäätänsä on hienoa, että Meilahden huvila-alueelle laaditaan kaavaa, koska sille on tarve alueen tulevaisuuden selkeyttämiseksi. Arkkitehti Leena Makkosen laatima kaavasuunnitelma tulee seuraavan kerran esittelyyn mahdollisesti joulukuussa 2014.

Seurasaarisäätiön hallitus kokousti hiljattain. Asialistalla oli alustava talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille 2015 ja 2016. Suuria muutoksia ei ole tulossa, mutta säätiö keskittyy aiempaa enemmän juhannukseen ja Juhannusvalkeiden järjestämiseeen. Käynnissä on myös suunnittelukilpailu  urbaanin  juhannussalon  toteuttamiseksi, jonka voittajan valitsee sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindfors. Kilpailuun voi jättää ehdotuksensa 30.12.2014 asti. Voittaja saa 1200 euroa.

Säätiön toiminta oli vuonna 2014 virkeää ja monipuolista, mutta kannan huolta säätiön rahoituspohjan lisäksi siitä, kykeneekö säätiö edlleen olemaan aktiivinen ja myönteinen tukija myös Seurasaaren muille tapahtumille, kuten Seurasaari Soi! -festivaalille ja Seurasaaren Joulupolulle. Seurasaareen esitetään taiteiijoiden ja ryhmien toimesta toistuvasti uusia kiinnostavia kulttuuritapahtumia, joiden tietynlaisen "portinvartijan" roolin Seurasaarisäätiö on ottanut ilman, että sillä todellisuudessa on mitään viranomaistehtävää tai roolia.

Seurasaari on täysin vapaa alue erilaisille kulttuuriryhmille tulla ja toteuttaa erilaisia hankkeita, kunhan mahdolliset viranomaisluvat kaupungin puolelta ja esiintymisluvat museoalueella ovat kunnossa. Itse toivon, että Seurasaari nimenomaan houkuttelisi uusia kulttuuritapahtumia niin teatterin, musiikin kuin kuvataiteiden saralta. Näiden tapahtumien rohkaisijana ja rakentajana Seurasaarisäätiö voisi toimia nykyistä joustavammin ja tehokkaammin. Tähän tarvitaan toki rahaa. Hieno uutinen säätiön osalta on, että Hietasen säätiön omistama toimistohuoneisto Viipurinkadulla muunnetaan yliopiston kansatieteen tutkijoiden ja opiskelijoiden residenssiksi, johon voi jatkossa anoa 3-4 tutkijaa kerrallaan vuokralaiseksi. 

Seurasaaren yhteistyökuvioista

Seurasaaressa pyritään parantamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joka on tavoitteena erittäin tärkeä. Suurin este yhteistyön ja vapaa...